Kehitys ei kuitenkaan jatku samansuuntaisena loputtomiin. Jossain vaiheessa romusta tulee antiikkia, ja sen arvo alkaa taas nousta. Mutta missä vaiheessa auto muuttuu käyttöesineestä sijoituskohteeksi? Edellä esitelty tilastokin päättyy 12 vuoteen, vaikka suuri osa autokannasta on liikenteessä keskimäärin 18-vuotiaaksi.
Otin asiasta selvää. Kokosin Nettiauto.com-palvelusta tietoja yksityishenkilöillä myynnissä olevista autoista (rajoitin poiminnan yksityishenkilöihin siksi, että ikäloppuja autoja kauppaavat enimmäkseen yksityishenkilöt). Selvitykseen tuli valituksi sellaisia automalleja, joita löytyi vähintään varhaisen 1980-luvun malleista hyvän matkaa 1990-luvulle tai pidemmällekin. Aineistossani on tiedot yli 5200 autosta, jotka olivat myynnissä viikolla 29.
Kontrolloin paitsi auton iän myös merkin ja mallin, moottorin tilavuuden sekä polttoaineen — muut seikat jätin huomiotta. Sovitin aineistooni regressiomallin... No joo, unohdetaan tämä tilastojargoni ja mennään tuloksiin (jos tilastolliset yksityiskohdat kiinnostavat, jätä kommentti). Valitsemani muuttujat selittävät 76,8 % käytetyn auton hinnan vaihtelusta. Loput vaihtelusta johtuvat arvatenkin auton kunnosta, korin mallista, lisävarusteista, auton sijainnista ja sen sellaisista tekijöistä, joita en nyt ottanut huomioon.
Ja tulos on, että käytetyn auton arvo on alimmillaan 27 vuoden iässä; tämän jälkeen auton arvo alkaa nousta. Mikäli siis harkitset käytetyn auton ostoa sijoitusmielessä, kannattaa ostaa 1980-luvun varhaisten vuosien hyväkuntoinen yksilö — ja ei kun aarre naftaliiniin ja odottamaan arvonnousua.
Tosin, ei se arvonnousu nyt ihan huimaa ole. 32-vuotiaan auton arvo on keskimäärin 14,4 % korkeampi kuin 27-vuotiaan, eli vuotuinen arvonnousu ensimmäisen viiden vuoden ajalta on noin 2,73 %. Helkkari soikoon, sehän on vähemmän kuin euriborit! Ei taida lyödä leiville autoihin sijoittaminen. (Ja tätä pidemmälle ulottuvia ennusteita ei tämän aineiston perusteella kannata ruveta edes tekemään, sillä aineistoni autoista vain 2,2 % on vanhempia kuin 27 vuotta.)
Tuolla ylempänä mainitsin kontrolloineeni auton merkin ja mallin, moottorin tilavuuden ja polttoaineen. Nämäkin tiedot voivat kiinnostaa jotakuta. Dieselkäyttöisen auton arvo on keskimäärin 15,1 % pienempi kuin bensiinikäyttöisen. 1,0 litraa suurempi moottori lisää auton arvoa 148,9 %:lla (0,5 litraa suurempi kone siis 74,5 %, eli suhde on lineaarinen). Keskimäärin halvin aineistossa mukana olleista autoista on Seat Ibiza, seuraavassa on lueteltu tutkimuksen muut automallit sekä niiden keskimääräisen hintapyynnön ero prosenteissa Seat Ibizaan (nämä erot kuvaavat nimenomaan automallien välisiä eroja, kun moottorin koko, polttoaine ja ikä oletetaan samoiksi):
- Opel Kadett 1,0 %
- Saab 900 1,8 %
- Nissan Sunny 4,4 %
- Volvo 240 6,7 %
- Mazda 626 10,8 %
- Volkswagen Polo 31,0 %
- Honda Accord 34,9 %
- Opel Corsa 37,3 %
- Audi 100 39,8 %
- Mitsubishi Lancer 46,6 %
- Audi 80 63,1 %
- Toyota Corolla 65,0 %
- Ford Escort 66,4 %
- Volkswagen Golf 75,0 %
- Volkswagen Passat 80,8 %
- Honda Civic 89,8 %
- Mercedes-Benz 300 92,4 %
- BMW 316 114,1 %
- BMW 520 119,7 %
- Mercedes-Benz 200 149,0 %
- BMW 320 166,4 %
- BMW 325 180,0 %
- Toyota Celica 401,2 %
Vielä yksi juttu. Mainitsin tuossa edellä, että prosentit kuvaavat eroja autojen hintapyynnöissä. Tässähän voisi nyt ajatella, että hintapyyntö on eri asia kuin auton arvo, hintapyynnössä on varmasti mukana ilmaa. Mutta jos ero hintapyynnön ja auton arvon välillä on systemaattinen (kaikki myyjät yrittävät myydä samassa suhteessa ylihintaan), sillä ei ole vaikutusta tämän selvityksen tuloksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti