
(Kuvan puolustukseksi voidaan kyllä laskea vaikka se, että rätti ei onneksi taida olla vanhoista kalsareista leikattu kankaanpala, vaikka kuosi tuokin mieleeni lapsuudessani käyttämäni pitkät kalsarit. Ja jotkut tosiaan käyttävät vanhoja kalsareitakin tiskirätteinä.)
Ei jumaliste, nyt eletään 2000-lukua ja kaikki on niin saatanan steriiliä ja hygieenistä jo kotikeittiössäkin (ja vieläkin steriilimpää messutalon keittiössä, totta kai) — mutta tiskirätille ei mukamas ole keksitty mitään, mitään parempaa säilytyspaikkaa kuin hanan varsi.
No joo, ei se nyt altaan pohjallakaan voi lillua, se se vasta bakteeripesä olisikin. Eikä se toisaalta voi olla mytyssä pöydälläkään, se ei ole juuri parempi vaihtoehto. Mutta ei rättiä voi kovinkaan hankalaan paikkaan pannakaan, kun sen pitää olla aina saatavilla. Miten siis säilyttää tiskirättiä sekä käytännöllisesti että hygieenisesti (ja tässä hygieenisyydellä tarkoitetaan lähinnä sitä, että se ehtii kuivuakin välillä — pitää se toki muistaa huuhdella käytön jälkeen, sitä ei mikään säilytyspaikka korvaa)?

Mutta siinä se on, helposti saatavilla hanan vieressä. Nipsun käyttöliittymään tottuu nopeasti, ja koska metallilenkissä roikkuva nipsu liikkuu vapaasti, ei se ole käyttäjän asennonkaan suhteen niin ronkeli. Ja vot, rätti kuivuu!
Niin no, eihän tämäkään nyt tietenkään messutalon sisustukseen sovi. Mutta on se kyllä kumma, kun keittiöihin on keksitty jos jonkinnäköistä turhakettakin (kuten ylöspäin aukeavat kaapinovet — sellaiset, joita ei yllä sulkemaan), niin edelleenkään tällaista tarpeellista jokakodin välinettä kuin hyvä tiskirätin säilytysratkaisu ei ole kukaan tajunnut kaupallistaa.
Käyttäkää nyt, saatana, markkinointimiehet tätä ideaa ihan vapaasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti